Kontsert Estonia kontserdisaalis: Calefax Reed Quintet, Holland |
||||
|
Tallinna, lokakuun 23:s, 2007 Kuolemanväsynyt. Kuten useimmiten aamulaivalla Tallinnaan tullessa - MS Nordlandia on muuten hyvä ja käytännöllinen paatti, mutta lähtöaika 08.00 on liian varhainen! Yöunet jäävät aina käytännössä muutamaan tuntiin. Mutta ottakaamme tilaisuudesta vaarin, kun jotakin kiinnostavaa löytyy Talskun konserttiohjelmistosta. Käyn iltapäivällä hommaamassa piletin etukäteen, ja luikahdan mahdollisimman huomattomasti saliin. Parvekkeelle, joka on lähes tyhjä. Olen jälleen Estonia -konserttisalin huonoiten pukeutunut ihminen. Tähän on jo totuttu. Mutta minkäs teet, samoissa kamppeissa fillaroidaan kuvauspaikalta toiselle ja rahdataan tavaraa. Sitten illalla konserttiin... "Ansambel" koostuu nuorista, kohteliaista hollantilaiskavereista. Melko pian käy selväksi, että tältä proggikselta ei ihmeempiä emotionaalisia purskahduksia ole odotettavissa. Hillittyä toimintaa. "Särmäähän" löytyy sitten Etelästä tai Idästä... Heput hallitsevat instrumenttinsa virtuoosimaisesti. Tulee mieleen, miten upeaa tuo heidän toimintansa "hyödyttömyys". Nämä pillipiiparit ovat treenanneet varmaan koko elämänsä, ja harjoittelu jatkuu. Kiertelevät maasta toiseen viihdyttämässä ihmisiä musiikin kansainvälisellä kielellä, totaalisen "hyödyttömissä" merkeissä. Upeaa toimintaa, kerta kaikkiaan! Debussystä saatoin erottaa tuttuja sointuja. Samoin Tšaikovskista. Jossakin vaiheessa varttitunnin torkut. Hyvä niin, virtaa alkoi taas löytymään. Tuon nykysäveltäjä Nancarrowin jutussa kuulosti olevan vähän George Gerswin -vaikutteita. Rhapsody in Blue! Lopussa Ravel korjasi potin kotiin. Bändin erilaisista puhallinsoittimista saxofoni miellytti eniten. Ilmaisuvoimainen soitin, niinhän on jazzinkin puolella. Kaverin soittimenkäsittely muistutti - hyväilyä. Orkan puhemies kertoi välispiikissä, että enkun sana REED näille puhallinsoittimille tulee jostakin kasvia, ilmeisesti jonkinlaista kaislaa tarkoittavasta sanasta, jota kai noissa instrumenteissa käytetään suukappaleissa. Mielenkiintoista. Aivan keikan lopussa permannolla jotakin härdelliä. Eräs nainen sai kai sairauskohtauksen, ja miehet kantoivat hänet tuolissa ulos. Hyvä että tuli tultua tänne konserttiin. Talskukin on nykyään niin hektisen kiireinen ja meluisa paikka, että lähinnä tämmöiset tilat ja tilaisuudet tarjoavat lepopaikan. Kropalle ja mielelle. Keskustan kaduilla vallitsee helvetillinen meteli. Ihmiset rynnivät rahan perässä. Autoja on aivan liikaa. Konsertti venyi melkein ysiin - äkkiä fillarin satulaan ja selkähierontaan... Saa nähdä minkälaista hoitoa on luvassa. Entiselle päätin antaa loparit, kun ei siitä jumalasta jauhamisesta tullut loppua ollenkaan. Turha tämän ikäiselle suurelle syntisäkille on uskonnosta paasata! (LOKAKUU 2007)  |
||||
| << Arvostelujen etusivulle | Seuraava >> | |||
