| | |
| |
| |
| |
| |
|
| | | | Matti A. Pitkänen 1930-1997 | | | | | | Matti A.Pitkäsen tuotantoa postikortteina. Jakelussa läpi maan. Kysy kauppiaaltasi. | | | | | | Postcardsby Matti A. Pitkänen. Ask your local retailer. | | | | | | Kustantaja/Publisher: TommiPitkänen/Arctic Paradise ® + 358 40 564 1239 Arctic.Paradise@hotmail.fi www.arcticparadise.fi | | | | | | | | Raattama, Kittilä 1970-luku | 1993- sarjasta | Postcard 1992 | Hetkiä merellä • Kind of Blue | Helsinki • Helsingfors 1965 |
| Helsinki-triptyykki 1970
|
| Lapland-suite | Helsinki • Helsingfors • Helsingi 1964 | Muistoja Pohjolasta • Memories from the Far North (Norja, Norge, Norway) | Postcard 1992 | Postikortiksi 1986 | Postikorttisarjasta 1989 | Lakka • Hilla • Suomuurain • Rabamurakas Hjortron • Moltebær • Arctic Cloudberry | 70-luvun porotaloutta | Postikorttisarjasta 1989 | Punkaharju | Seitsemän Auringon Yö | Full Moon • Fullmåne • La Pleine Lune • Vollmond Kuupaiste • Luna llena • Kuu on vaarallinen... | Postikortiksi 1986 | What's New, Pussycat? | Sulkavan soudut. Postikortti 1993 | Helsinki, Santinen 1961 | Lapland-Suite, Postcard 1992 | Postikortti 1993 | Take me to the River! Oulankajoki, Kuusamo |
Lapland-suite | Postcard 1988
| Postcard 1984
| Postcard 1993 | Kerran kesällä | Lapland-suite | Jurmo | Ruka 1960-luku | Lapland-suite | Lapin Kultaa
| Ulkokuori pettää!
| Poropoika | Enontekiö, 1993 - korttisarjasta | Lapland-suite
| Hetkiä merellä
| Åland
| Postcard 1983
| Possut
| Elokuu
| Pallastunturit, 1986 - korttisarjasta | Lapland-suite | Poromiehiä -sarjasta
| Everyday People
| Meren viljaa • Seafood
| Inkoon mökiltä | Inkoon mökiltä | Joulukortti 1991 | Joulukortti 1983 | Joulukortti 1985 | Joulukortti 1985 |
| Postcard 1993 | Lapland-suite, Postcard 1992 | Poromiehet
| Muonio, Kutuniva. Postikortti 1993
| Lapland -suite
| KesäMaa • The long, hot summer (Inkoo) | Kuusamo, Kantojärvi 1962 | Lapland-suite | Hetkiä merellä
| Höyhenenkevyt
| Rukatunturi, 1960-luku
| 86- postikorttisarjasta
| Enontekiö, Hetta
| What's New, Pussycat?
| Ostetuin postikortti
| Sydänlampi
| Au Grand Nord
| Aamu Kuusamon Kantojärvellä "Kuulkaa korpeimme kuiskintaa" | Inari 1966
| Onnen onginta
| Lapin kesä
| Lapland-suite Ensimmäisestä postikorttisarjasta 1982. | Muonio, Kutuniva | Lappi-sarjasta • Lapland-suite | Kantojärvi, Kuusamo 1960s | Postcard 1992 | Hiidenkivi | Verkko • The Net | Keväthangille | Postikortiksi 1986 | Lapland-suite | Silentium | Joulukortti 1981 | Joulukortti 1988 | Joulukortti 1983 | Joulukortti 1982 | Joulukortti 1981 | Joulukortti 1989 | | Suomalainen maisema, 1960-luku. Finskt landskap, 1960 tal. The Finnish Landscape, 1960s. | 86- sarjasta | 86- sarjasta | Mennyt maailma. Inkoon mökiltä 1993- sarjasta | Turku, Åbo, 1970-luku |
|
|
|
|
GALLERY |
Vaikea tie, Helsinki. 1948. A Difficult Path |
|
| 18-vuotiaanMatti Pitkäsen ruokatuntiharjoitelma vuodelta 1948. "Annoin kuvallenimen 'Vaikea tie' - ja vuosien kuluttua sain huomata, kuinkaenteelliseksi tuo nimi sittemmin osoittautui", Matti A.Pitkänenkirjoitti teoksessaan "Valokuvaajan päiväkirja" (Weilin&Göös1980). | | | | | | A lunch-hourstudy from 1948 by Matti Pitkänen, 18 years old at the time. "I calledit 'A Difficult Path' - and only years later I realized how propheticthat name was", wrote Matti A. Pitkänen in his book "Valokuvaajanpäiväkirja" (A Photographer's Diary, Weilin&Göös 1980) | | | -------------------------------------------------------------------------------------------- | | | | | | | |
| HotelliHelsinki 1952 |
| |
Muistutuksen uhka Helsinki • Helsingfors, Eira
1. palkinto, Kameraseura ry:n Syyskilpa 1950 Matti A. Pitkäsen Peruskokoelma Nr 08
| |
|
|
| Helsingin Sanomat 24.2.1997 Julkaistu Topi Ikäläisen luvalla
Kuolleet
Akateemikko Matti A. Pitkänen |
|
| Maiseman mestari ja valokuvan vaikuttaja
|
|
|
|
|
| Akateemikko,valokuvaaja Matti A. Pitkänen kuoli sairauskohtaukseen Helsingissälauantaina 22. helmikuuta 1997. Huolimatta viime vuosiensairastelustaan Pitkänen työskenteli aivan viime päiviin saakka mm.uuden lastenkirjan parissa. Pitkänen syntyi Helsingissä 13. 6. 1930.Hän suoritti keskikoulun Helsingin Suomalaisessa lyseossa ja pestautuisodan jälkeen 16-vuotiaana Kuvanauha Oy:n valokuvalaborantiksi.1950-luvun alussa Pitkänen työskenteli valokuvaajana Finlandia-KuvaOy:ssä ja Suomi-Filmin taidekuvaamossa, kunnes perusti oman yrityksen1956. T:mi Matti A. Pitkäsen ensimmäinen kymmenvuotiskausi keskittyi henkilö-ja mainoskuvaukseen. Vuodesta 1966 alkaen Pitkäsen ensisijainenkiinnostus kohdistui luontoon. Kuusamon koskisodat herättivät hänessäkantaaottavan valokuvaajan, joka puhui voimakkaasti suomalaisenluonnon, peruselinkeinojen ja niistä elävien ihmisten puolesta.Merikalastajat-sarjassaan (1983) Pitkänen yhdisti luonnon ja työnkuvaamisen vahvaan reportaasiin. 1980-luvulla Matti A. Pitkänenvalloitti lapset kuvaten heitä sekä Suomessa että eri puolillamaailmaa. Samalla hän siirtyi lopullisesti pois mainos- ja tuotekuvanmaailmasta ja keskittyi kirjojen ja valokuvapohjaisten tv-ohjelmientuottamiseen. Matti A. Pitkänen sanoi olevansa kansantaiteilija, Reino Helismaan jaToivo Kärjen sukulaissielu, joka kertoi tuntevansa Lapista enemmänihmisiä kuin Helsingistä. Hän kulki kuvaamassa maamme kaikkimerkittävimmät luonnonnähtävyydet ja kiipesi tolppakengilläpuhelinpylväisiin saadakseen kuviinsa omintakeisen perspektiivin. Hänjutasi poromiesten kanssa halki Lapin Napapiiriltä Jäämerelle.Helsingistä hän muutti välillä vuosiksi Inkooseen. Maamme alkuperäisen luonnon kauneus ja erityisesti siihen kuuluva vesi– meret, järvet ja tunturipurot – toistuvat Matti A. Pitkäsentuotannossa vuosikymmenestä toiseen. Esittämällä kauneutta hän uskoivoivansa vaikuttaa sen suojelemiseksi. Pitkäsestä kehittyikinvuosisatamme merkittävin suomalainen maisemavaikuttaja, jonka kuvatovat levinneet kirjoina, kortteina ja postimerkkeinä paitsikotimaiselle myös erittäin laajalle kansainväliselle yleisölle. Työssään Matti A. Pitkänen oli vaativa, tinkimätön ja systemaattinen.Löytääkseen uutta hän kokeili innokkaasti uusia materiaaleja, välineitäja kuvaustapoja ja kehitti vedoksiinsa ns. optisen värimaailman.Aikana, jolloin Suomesta vielä puuttui ammatillinenvalokuvaajakoulutus, Pitkäsen laboratoriosta avautui ura monellesittemmin tunnetuksi tulleelle kuvaajalle. Pitkäsen oppilaina kasvoivatmm. Jaakko Holm, Sakari Nenye, Jouko Könönen, Aulis Nyqvist, KaiNordberg ja Pentti Sammallahti. Valokuvataiteen piirissä Matti A. Pitkänen sai ajoittain kärsiä siitä,että ollakseen oikea taiteilija häntä pidettiin liian menestyvänä,liian kaupallisena, ja hänen kuviaan liian laajalevikkisinä.Ammatillisesti hänen ansiolistansa on kuitenkin ylittämätön. Jo uransaalkuvaiheessa hän hankki lukuisan määrän alan kansainvälisiä arvonimiä.Hän julkaisi 40 kirjaa, joista useimmat ilmestyivät myös ulkomailla.Hän teki kymmenkunta yksityisnäyttelyä, osallistui 700 kansainväliseenvalokuvanäyttelyyn, voitti yli sata palkintoa ja sai saman verrankunniakirjoja. Helsingin Kameraseuran jäsenyys 1949 aloitti Pitkäsen uran kotimaisenavalokuvavaikuttajana. Hän oli mm. Suomen Mainosvalokuvaajien,Valokuvajärjestöjen neuvottelukunnan ja Suomen luonnonvalokuvaajienperustajajäsen. Lisäksi hän työskenteli mm. valtionkamerataidetoimikunnassa ja Suomen Kulttuuriliitossa.Voimakastahtoisena ihmisenä Pitkäsellä oli selkeä käsitys siitä, mitenvalokuva-alaa tulisi kehittää. Kun näkemys ei aina saanut toivottuavastakaikua, Pitkänen erosi 1980-luvun alussa kaikistaluottamustoimistaan. Vuonna 1982 Matti A. Pitkänen nimitettiin akateemikoksi. Valokuvan150-vuotisjuhlavuonna 1992 hän sai korkeimman Suomessa alalle koskaanmyönnetyn huomionosoituksen, Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnankomentajamerkin. ”Valokuvan yksi ominaisuus on, että se on hetken taidetta. Toinenominaisuus on se, että se voi mennä ajan läpi. Kuva on hyvä, jos sekestää ajassa. Maisema ei vanhene, sillä on erilainenaikaperspektiivi”, sanoi Pitkänen Suomen Kuvalehden haastattelussa 1978.
Hänen kuvansa jäävät elämään ja kestävät ajassa.
TOPI IKÄLÄINEN
Kirjoittaja on valokuvaaja, joka on toiminut mm. valtionvalokuvataidetoimikunnan puheenjohtajana ja oli taiteilijaprofessori1989–1994. |
|
|
|
|