|
Kerran junassa eräs satunnainen
tuttavuus kertoi seuraavan tarinan:
Tapaus
Sveitsistä.
Ajankohta: 90 -luvun puoliväli.
Rikoksen
uhri: Sveitsin Valtio, erityisesti sen valtiollinen rautatieyhtiö,
SBB/CFF.
Rikoksentekijä: Kertoja
Rikoksen laatu:
Petos.
Rikos on jo vanhentunut.
Niin, tuohon aikaan
kertoja reissasi Euroopassa 2 - 4 kertaa vuodessa
työasioissa aikuisten Inter-rail -piletillä.
Mutta
tuolloin Inter-rail -kortin säännöt ja hinnat olivat
toiset kuin nyt.
Eurooppa oli jaettu "vyöhykkeisiin"
- kuten nytkin - mutta hinnoittelu oli semmoista, että kertojan
oli taloudellista ostaa vain tietyt vyöhykkeet, oliko se kaksi
vai kolme, henkilö ei enää muista. Nk. "Global"
-kortti oli kuitenkin liian kalliiksi hinnoiteltu.
Maista,
joissa kertoja siihen aikaan vieraili, oli Sveitsi ainoa, joka ei em.
"vyöhykkeisiin" kuulunut.
Kulkija junaili
Sveitsin läpi Baselista Geneveen.
Vasta junassa
matkailijamme Sveitsissä tajusi, ettei maa kuulunut niihin
vyöhykkeisiin, joista hän oli maksanut. Hän oli
vahingossa ja ajattelemattomuuttaan saapunut "kielletylle
alueelle".
Kondari oli kuitenkin juuri tarkistanut lipun
ja toivottanut hyvää matkaa!
Hmmmmm...
"Tilaisuus
tekee varkaan"...
Niin nytkin.
Seuraavalla
Sveitsin -matkalla heppu kokeili toimisiko kuvio
vakituisestikin - onnistui!
Kondarit eivät joko
tienneet, ettei Sveitsi kuulunut kyseisen Inter -rail -kortin
vyöhykkeisiin, tai olivat liian kiireisiä tai laiskoja
tsekatakseen asiaa. Vilkaisivat vaan lippua, vetivät kättä
lippaan ja sveitsiläiseen tapaan tokaisivat: "Service!".
Tämä
kaikki siis täsmällisyydestään maailmankuulussa
maassa, jossa kellonajan voi tarkistaa junan kulusta.
Kaveri
kertoi kyseisen "porsaanreiän" kekattuaan
reissanneensä Sveitsissä vuosia ilmaiseksi. Aina sama
osuus, Basel - Geneve, joskus jopa Lausannessa pysähtyen.
Hätävarana
tyypillä oli tarvittava määrä Sveitsin frangeja
taskussa. Jos tulisi jotakin selkkausta. Sitten vaan kuvetta
kaivamaan, ja vetoamaan tietämättömyyteen tai
erehdykseen.
Useiden vuosien ja noin viidentoista Sveitsin
läpi junailun aikana sankarimme joutui vain kerran
maksumieheksi.
Kuuntelin junassa tapaamani miekkosen stooria
kiinnostuneena. Seuraavalla asemalla matkaseurani naureskellen
poistui, ja jäin mietteisiini.
Kuinka kovan luokan
rikollisesta oli kysymys?
Minkälaista vahinkoa kaveri oli
aiheuttanut?
Loppujen lopuksi hän oli vain käyttänyt
kekseliäisyyttään, ja hyödyntänyt
löytämäänsä porsaanreikää.
Oikeastaan
aika ihailtava suoritus.
Hän täytti vain yhden
vapaan junapaikan muutaman asemanvälin rikkaassa Sveitsissä.
Eiköhän tuo maa tuon taloudellisen tappion kestä.
Kuten on kestänytkin, sitä itse edes huomaamatta.
(KEMPELE
13.7.2008)
|
|