Kovasti on yritetty saada DSK:sta pahista, "syyllistä" - vaikka mieshän New Yorkissa vireillä olleessa rikosjutussa vapautettiin. Kyse on siis juridisessa mielessä syyttömästä henkilöstä. Tuo Abel Ferrara vaan näyttää olevan vahvasti eri mieltä kuin asianomainen oikeuslaitos. Herralla vissiin on parempaa tietoa?

 

Syy syytteistä luopumiseenhan oli - mikäli joku vielä muistaa - "uhrin" täydellinen epäuskottavuus. Tuon Afrikasta laittomasti saapuneen hotellisiivoojan henkilöhistoriasta löytyi niin paljon sotkua, monenmoista valehtelua, jopa viranomaisille. Mikä USA:ssa ei ole leikin asia.

 

Ylipäätään Ferraran tekeleestä tulee mieleen joku 1970 -luvun poliittinen nk. "tendenssitaide". Eli on haluttu sitä "omaa totuutta" vaan toitottaa, ja kehitelty sitten joku hatara stoori siihen ympärille. Taistolaisaikojen malliin.

 

-

 

Sekin leffassa hämää, ettei tyylilaji oikein koskaan selviä. Mitä on tarkoitettu?

 

Elokuvassa on nimittäin niin paljon komiikkaa, mutta tahatonta sellaista. Tekijöiden kokoon kyhäämää matskua, jonka ilmeisenä tarkoituksena on panna halvalla tai jotenkin demonisoida entistä IMF:n pääjohtajaa ja Ranskan mahdollista silloista tulevaa presidenttiä.

 

Mutta pilkka sattuukin omaan nilkaan. Sitä katsoo vain epäuskoisena, ovatko tekijät - etupäässä ohjaaja ja pääosan esittäjä - tosiaankin noin tyhmiä?

 

-

 

Paljon hirnuntaa yleisöstä - etenkin noiden kolmen edellämainitun venakon taholta - erityisestiseksikohtausten  aikana.

 

Hillitöntä menoa.

 

Depardieullahan on elopainoa kai about 150 kiloa. Varsinainen sianruho. Hyi hemmetti. Miehellä on vakava syömishäiriö, ja vieläpä juomishäiriö siihen päälle. Sairas mikä sairas.

 

 

Päinvastoin kuin tekijöillä oli aikeena, sympatiat heräävätkin elokuvan kohteen puolelle!

 

Rikosoikeudellisesti syytöntä miestä yritetään väen väkisin syyllistää ja panna halvalla - lopputuloksena siis sympatiat DSK:lle ja ällötys Ferrara-Depardieu -duon sontakasaa kohtaan.

 

-

 

 

Hyvä! Toivottavasti mies saa hyvät hillot!

 

Häväisty entinen poliitikko voitti jo keväällä yhden jutun,  belgialaista strippibaari-bordellin omistajaa vastaan. Tämä oli nimennyt mestansa DSK:ksi, kostoksi siitä että tuli vedetyksi mukaan erääseen paritusjuttuun Dominique Strauss-Kahnin kanssa.

 

-

 

Leffa on muiden näyttelijöiden osalta ihan puhdasta harrastajateatteritasoa.

 

DSK:n vaimoksi haalittu Jaqueline Bisset, joka joskus 1970 -luvulla oli maailman kauneimpia naisia, on hirvittävä ilmestys hänkin. Miten nainen voikaan muuttua! Millainen noita-akka hänestäkin sitten vanhoilla päivillään tuli!

 

-

 

Olisihan se pitänyt arvata jo elokuvan alussa, ettei tästä tule mitään. Musiikkivalinta oli nimittäin niin kelvotonta, että se jo kertoi ettei tekijöiltä voi liikoja odottaa.

 

Niin hyvät dramaattiset ainekset DSK:n keissi kun sinänsä antaisikin, osaavalle tiimille.

 

-

 

Niin, ja sitten vielä katolisen Ferraran pitää heittää anti-semiittinenkin piikki juutalaisen DSK:n huushollin suuntaan. Ex -vaimo Anne Sinclairhan oli  erittäin varakkaasta New Yorkin juutalaisperheestä. Pitää Ferraran sitten yrittää Israelkin - tuo helppo maali - sotkea mukaan... Säälittävää.

 

-

 

Mahtavat draaman ainekset olivat tarjolla - ja Abel Ferrara /Gerard Depardieu -parivaljakko ryssivät hankkeen.

 

Onnistuivat lähinnä tekemään itsestään idiootteja.

 

-

 

Mitä tuolla New Yorkin hotellihuoneessa sitten muutaman minuutin aikana oikein tapahtui, sitä emme koskaan saa tietää. Ai niin, paitsi ohjaaja Abel Ferrara tietenkin "tietää". Toki!

 

Ei viitsitä kuitenkaan sitä tässä toistaa - menköön katsomaan tuon saastaleffan, ketä kiinnostaa.

 

Joka tapauksessa DSK:n "Kuningastie" presidenttivaltaisen Ranskan johtoon tuolloin katkesi. Oliko kyseessä kenties jonkinlainen poliitinen salaliitto?

 

Pressaksi valittiin sitten tämä virkamiesmäinen Francois Hollande, jolla omat naissotkunsa on jo ehtinyt olla. Heppuhan jäi rysän päältä kiinni, kun Parriisin yössä kypärän alle piiloutuneena suhaili skootterilla nuorta rakastajatartaan tapaamaan - Korsikan mafian omistamaan salakämppään. Ihan kai noin niinkuin Valtion turvallisuutta ajatellen, kai...? 

 

Nyt on sitten tuon istuvan presidentti -nuhjakkeen kannatus Galliassa alempana kuin kai koskaan kenenkään edeltäjänsä - tuskin 20 prossaa.

 

 

Mitä tekee DSK?

 

 

Ehkä meillä sittenkin on tässä Ranskan tuleva presidentti? Nyt kun paluuta niinikään harkitsevan Nicolas Sarkozyn tielläkin on esteitä, juurihan hän oli pitkissä polliisikuulusteluissa korruptioepäilysten vuoksi. Pahimpana skenariona häkkiä.

 

Draamaa taitaa piisata siis - jatkossakin!

 

 

 

 

 (Sallassa 16.7.2014)