Kas näin:

Ostetaan pullo jotakin peruspunkkua. Esimerkiksi tätä, hinta Alkossa kuutiseneuroa:

Don Opas Valdepenas 2006 Bodegas Los Llanos. 12% Tempranillo

(Hinnassa on tietenkin - Härmässä kun ollaan - pari-kolme egeä liikaa, Euro-hintatasoon verrattuna. Euromääräisesti ei suuri summa, mutta suomalaiselle kuluttajalle kertyy tuosta Alkon johdonmukaisesta ylihinnoittelusta vuositasolla iso tarpeeton kuluerä. Kyse on Valtiolle niin valtavasta rahasummasta, että Alkon vähittäismyyntimonopolia vastustetaan virkamiehistön ja osan poliitikoista taholta katkeraan loppuun asti. Niin moni hyötyy siitä. Halutaan väkisin pitää yllä aivan turhaa Alkon vähittäiskauppaverkostoa eräässä Euroopan suurimmista maista, pinta-alaltaan. Logistinen tuhlaus mega-luokkaa. Kun käytännössä kaikkien Alkon myymälöiden naapurissa sijaitsee päivittäistavarakauppa, jonne alkoholijuomat luontevasti kuuluisivat. Samoilla kuljetuksilla, henkilöstöllä, hallinnolla. Niinkuin lähes kaikissa muissa Euroopan maissa...).

Jos kyseessä on heinäkuu, ja eritoten mikäli ollaan reissussa Suomen kenties mesiangervorikkaimmalla seudulla, Tornionjokilaaksossa, riivitään tien poskesta pari mesiangervonkukkaa lehtineen mukaan.

Käytetään tukevaa korkeaa ranskalaista Duralex - juomalasia.

Kukasta revitään puolikas terttu lasin pohjalle. Mukaan pari lehteä.

Kaadetaan punkku lasiin. Annetaan muhia varttitunti.

Juodaan.

Kun nenä käytännössä on Duralex -lasin sisällä, seuraa jännittävä aisti-ilmiö:

Suussa, makuaistissa, eteläisen Euroopan aurinkoisten päivien kypsyttämä tömäkkä rypäletuote vie nauttijan mukanaan Välimeren paahteeseen.

Nenään, hajuaistiin, iskee voimakkaana mesiangervon Pohjolan valoisiin, arktisiin kesäöihin erittämät vahvat, imelät tuoksut. Tuntuu, että kasvi on pitkän ja hyisen talven aikana ikäänkuin ladannut valtavasti Energiaa, joka muutaman kesäisen viikon aikana suorastaan räjähtää ilmoille.

Kaksi täysin eri maailmaa kohtaavat! Parin-kolmen sentin päässä toisistaan, välissä ei ole kuin kitalaki.

Siinä ovat punkunjuojan aivot ihmeissään, aistimusten ristitulessa.

Menetelmästä on sekin hyöty, että tällä systeemillä vaatimattomammastakin punaviinistä saa ihan kelpo juotavaa.

Ikäänkuin "tuunattua" punkkua.

Sitten vaan kokeilemaan vastaavaa muilla Pohjolan yrteillä... Mahdollisuudet ovat rajattomat.

(SAVONLINNA 23.7.2008)