le grand maestro...eiku siis töhertelijöiden kuningas! |
||||
|
Kappas vaan, pitkästä aikaa! Nuoruusvuosien "ystävä", Suuri Taiteilija tulee postissa vastaan. Hauska tavata! Erittäin miellyttävä heppu. Ystävällinen, kuten edustamansa kansalliseen vähemmistöömme kuuluvat henkilöt yleensäkin. Rupattelemme muutaman tovin. Hän on hakemassa netin kautta tilaamaansa ulkolaista kirjalähetystä. Intohimoinen lukija. Todellinen kulttuurihenkilö, hienosta suvusta. Osaa käyttäytyä. No, ainakin selvin päin. Osaa keskustella. Osaa kysellä kuulumisia ja kuunnella. Erittäin miellyttävä tapaaminen. Eroamme hymyssä suin. - Matkalla kotiin kertaan tuttavuutemme historian, aina 70 -luvun alusta alkaen. Hän oli hippi, ja anarkisti. Ensimmäisessä muistikuvassa hemmo esiintyy partaisena, Che -kirja kädessään. Puutalossa leijui kannabis -tuotteiden imelä tuoksu. Sittemmin monessa mukana, taide -kiemuroissa. Sikalan ja Kosmoksen vakiokalustoa aikoinaan, vuosien ajan. "Istuja Pitkän Illan". 1980 - 90 -luvuilla saavutti oman paikkansa Suomen pikkuruisessa mutta sitäkin sisäänpäin lämpiävämmässä taide-elämässä. Sittemmin pitänyt matalaa profiilia. Löysi naisen, ja rauhoittui. Väsyi, ehkä. Vanheni, ainakin. Se tavallinen tarina. - Maestro mainitsi postissa olevansa "vanhus". Ohhoh! Nuoruudentuttavistani ensimmäinen, josta kuulen käytettävän tuota nimitystä. Vieläpä henkilön itsensä toimesta. Eikä meillä ole ikäeroa kuin kymmenkunta vuotta! Tuo panee ajattelemaan... - Kyllähän hän vanhentunut onkin. Kilojakin kertynyt. Kertoo ylipainon syyksi jatkuvan voileipien mussuttelun pitkin päivää, lukuharrastuksen parissa. Toisaalta, ainahan miehet lihovat, kun toosan perässä juokseminen lopahtaa. - Niin, ei häntä näy enää kapakoissa, ei julkisuudessa. Päivät kuluvat kotosalla, lueskellen ja smörgareita mutustellen. Eläke riittää juuri tuollaiseen pieneen elämään. Kuuleman mukaan hepulla on iso velkataakka maksettavanaan, epäonnistuneiden bisnes -viritelmien takia. "Hän halusi enemmän"... Puolisonsa - kulttuurialalla hänkin - on julkisuudessa sitäkin enemmän. Kuuluu taide-establishmentiin. Se apina. Idioottimaisine mielipiteineen. Hyi saakeli! Mokomakin inhottava otus! - Tulen samalla ensimmäistä kertaa elämässäni viileän rauhallisesti pohtineeksi Maestron tuotantoa. Maalausta. "Taidetta". Oikeastaan... Loppujen lopuksi... Eihän hän osaa maalata! Pelkkä töhertelijähän tyyppi onkin. Vasta nyt, yli 50 -vuotiaana, kohta neljä vuosikymmentä ensitapaamisemme jälkeen, tunnustan asian. Aika katsoa totuutta silmiin. Mutta kun tuo Maestro oli aikaisemmin niin Suuri Hahmo. Hän oli niin paljon minua vanhempikin. Tai siltä se silloin nuorempana tuntui. Asiat hämärtyivät, "ulkotaiteellisista" syistä. Ryypiskelimmekin samoissa porukoissa. Nyt tajuan asian selkeästi: Töhertelijä mikä töhertelijä. Kupla mikä kupla. - Ensin pitkiä apurahoja 20 - 25 vuotta. Julkisuutta ja - oloissamme - kohtalaista menestystä. Sitten Valtion myöntämä taiteilija-eläke. Töhertelijä-Kunkku kuuluu niihin viimeisiin, jotka kuvataiteen puolella pystyvät yhteiskunnan varoilla klaaraamaan taloudellisesti läpi elämän. Vaikka tuotannon kvaliteetti on niin perin kehno! Seuraavalle sukupolvelle tuo ei enää onnistu. Kuvataiteilijoitakin on koulutettu niin monta sataa uutta turhaa lisää. Vähäpätöisille markkinoillemme. Maestromme on ollut heitä kouluttamassa! Nuorille tulee jäämään pelkät muruset, kun Töhertelijän sukupolvi on saanut pöydästä syötyä kyllikseen. Tilanne on tämä jo nyt. Mutta näinhän se aina menee. Jokainen vallankumous syö lapsensa. Tai, kuten tässä tapauksessa, SYÖTTÄÄ lapsensa hiljaisiksi. Kuten noille 60 -lukulaisille on käynyt. - Töhertelijä-Kuninkaan loppuvuodet kuluvat raukeassa uneliaisuudessa, keskuslämmitetyssä asunnossa porvarillisella alueella, lukutuolin ja jääkaapin välillä vaellellen. Kertynyt ikä ja liikakilot tekevät tehtävänsä. Sekä tietenkin "vakituinen parisuhde". Saatiin tuokin entinen radikaali nitistettyä. Kuten lähes kaikki muutkin. Uppoavia jättiläisiä. Itseasiassa jo uponneita. Ehkä jotakin Pentti Linkolaa lukuunottamatta. (Hotelli Pietari Kylliäinen, Savonlinna 8.2.2010) |
||||
| << Arvostelujen etusivulle | ||||
