ARVOSTELUSSA ELOKUVA VARES - YKSITYISETSIVÄ  
       
  Kotimainen elokuva on elänyt voimakasta kaupallista buumia nyt muutaman vuoden ajan. Uusi tekijäpolvi on löytänyt yleisönsä: katsojamäärät saattavat nousta muutamassa tapauksessa vuodessa jopa satoihin tuhansiin. Eräs keskeisimmistä toimijoista on ollut tuottaja-kultasormi Markus Selin.

Selinin tuotantoa on tämäkin Aleksi Mäkelän ohjaama Reijo Mäki -filmatisointi. Mukana suurin piirtein koko tämänhetkinen tunnetuimpien filminäyttelijöittemme kärki: Samuli Edelman, Juha Veijonen, Laura Malmivaara jne.

Hyvin on leffa "tuotteistettu": Ennakkojulkisuus massiivista. Suositun dekkarikirjailija Reijo Mäen "brändi" tukee filkkaa. Musapuolesta vastaavat mm. Eput, joilta saatiin elokuvaan hittibiisi "Suolaista Sadetta", joka toimii kyllä ihan itsenäisenä tulevana Eppu -klassikkonakin. Julkkisravintoloitsija Sedu Koskinenkin häärää mukana, ainakin krediittien mukaan. Mikä hänen panoksensa sitten lieneekään... Näistä "raaka-aineista" kun laitetaan leffa kasaan, on lopputulos enemmän kuin osiensa summa. Siis KAUPALLISESSA mielessä.

Entä pätkä noin niinkuin leffana?

No joo. Aika kevyttä kamaa. Tää on taas tätä. Onhan näitä nähty.

Ajoittain tulee mieleen kotimainen sketsiviihde. Huumoria, huumoria! Voiko yleisöä enempää kosiskella kuin tuossakin kohtauksessa, jossa pornokaupassa mutustellaan suklaakulleja? On se niin hauskaa, ja rohkeata! Voi että nuo taiteilijat ja näyttelijät uskaltavatkin!

Välillä menevät tietyt jutut tahattoman komiikan puolelle, kuten esimerkiksi Jorma Tommilan esittämä "pahis" kaikessa karikatyyrinomaisuudessaan...Ylipäätään elokuvassa välillä tuntuu, että ollaan katsomassa filmattua sarjakuvaa...

Entäpä kohtaus, jossa korruptoitunut, peep-show -koukussa oleva jepari Samuli Edelmann käy privaatissa ja vonkaa - huonolla menestyksellä - seksiä? Tytön mukaan se "ei kuulu hänen toimenkuvaansa". Olisikohan tekijätiimissä jollakin kenties jäänyt jotakin poliisia vastaan hampaankoloon? Maistuikohan kosto makealta?

Vilkaisu illan yleisöön Tornion VPK:n (liput vain 7 euroa!) mukavasti kulahtaneessa salissa kertoo elokuvan kohderyhmän olevan tavallistakin tavallisempia taviksia. Heille ehkä vajaa parituntinen "gangsta-glamuuria" perjantai-iltana tuottaa jotakin kicksejä. Jaksaa taas istua ammattikoulussa tai marketin kassana seuraavan viikon.

Leffalle pisteitä siitä, että tarinassa sataa lähes koko ajan. Ihan hyvä idis, tuskin ennen Suomessa käytettykään.

Stoorista sen verran, että onko tosiaan tarkoitus kertoa, että kotoinen alamaailmamme ryssii hommat, ja lopussa yksityissuihkarilla saapuvat Idän Isot Pojat korjaavat potin? Näinkö se todellakin menee?

Sitten nämä meidän TV:stä tutut näyttelijämme.

Tuossa on takavuosien tyttöjen suursuosikki, joka lauloi ennen hempeitä lauluja pehmeällä äänellään. Nyt parikymmentä kiloa plösähtäneenä, ja perheenlisäystäkin saaneena, värikuvalehtien mukaan. Hänelle on käsikirjoituksessa varattu palanen järjetöntä väkivaltaa: Vastapuolen naamaa asvalttiin vaan! Sama näyttelijä muuten, joka tämän Aleksi Mäkelän "Häjyissä" monotti maassa makaavan poliisin kasvoja niin, että rutina kävi. Onks järkee? A j a t t e l e v a t k o tällaiset näyttelijät ylipäätään mitään?

Tuossa on tuo keskinkertainen, keski-ikäistyvä naisnäyttelijä, joka on seiskojen vakiokamaa. Milloin ihmissuhde-sotkujensa takia, milloin hävittyjen oikeusjuttujen takia. Hän valittaa kuulemma hoviin, ja häviää taatusti sielläkin. Tosin hän ei itse tiedä sitä vielä. No, siitähän saadaan sitten taas tilitys, "yksinoikeudella".

Toisaalta onhan naispääosassa ihana Laura Malmivaara. Hän on kyllä niin maailmanluokan elokuvanäyttelijä, että sääli nähdä hänen lahjojaan tuhlattavan tämmöiseen. Jollakin isommalla kieli-alueella hän olisi megatähti. Noilla eväillään.

Eli vähän liian tuttuja nämä näyttelijät. Luulisi Suomesta löytyvän uuttakin verta. Ei kai se näyttelijöiden työllisyystilannekaan niin kaksinen ole. Uusia kasvoja peliin vaan!

Joku voisi muuten ajankulukseen laskea, kuinka monta kertaa sana "vittu" tässä hengentuotteessa toistuu. Veikkaamme, että sata ei riitä. Siitä puhe, mistä puute?

Jos jotakin positiivista yrittää keksiä, niin ehkä on hyvä, että tietynlainen elokuvanteon traditio kuitenkin säilyy Suomessa. Voihan sieltä joskus sitten taas putkahtaa esille jokin merkkiteoskin. Jos ilmestyy joku, jolla oikeasti on jotakin sanottavaa. Jotakin uutta erityistalenttia. Matti Kassilan upeasta "Elokuusta" joskus 50 -luvulta, starring Toivo Mäkelä, on jo kulunutkin hyvän aikaa.

Varmaan tällä Reijo Mäki/Aleksi Mäkelä/ Markus Selin -sabluunalla tuotetaan lisää näitä Vares - juttuja, nyt kun pää on auki ja kassakone kilisee iloisesti.

Poistumme pimenevään elokuun yöhön Torniossa. Puiden lehtien havinassa on jo syksyinen sävel. Sataa. Tosiaan: Takaisin sateeseen!

Fillarilla leirintä-alueelle. Tuttu hahmo tulee vastaan. Hänellä roikkuu rämän pyöränsä ympärillä toistakymmentä muovikassillista tyhjiä flindoja. Pullo-Eki! Hänestähän oli lehdessäkin juttua taannoin. Tuo vanhus elää jo palvelutalossa, mutta kerää pulloja kaiket päivät. Ja tekee pullotienesteillään useita ulkomaanmatkoja vuodessa. Jututamme miestä:

"Eki, minne seuraavaksi?"

"Indonesiaan!"

Sillä lailla! Hyvä, Eki, ja menestystä! Olet oikealla asialla! Pysyy skarpimpanakin kuin nuo palvelutalon muut vanhukset, ja kysymys on verottomasta liiketoiminnasta. Marjojen myynnin ja katusoiton ohella niistä viimeisistä, nyt kun verottaja on alkanut iskeä vosuihinkin, ja jatkoa todennäköisesti seuraa...

Mökissä leirintäalueella on kuuma, patteri on hohkanut täysillä. Makoilen hetken ja lueskelen dekkaria. Kissa kurkistaa sisään. Kyse on kotimaisesta dekkarista, niiden taso on noussut aivan huimasti. Nautittavaa tekstiä. Omalla äidinkielellä kirjoitettua.

Kirjailijan nimi ei ole Reijo Mäki, eikä äskeisen "työnäytteen" perusteella tule olemaankaan. On niin paljon hyviä, lukemattomia kirjoja, että miksi tuhlata aikaa moiseen roskaan.

(SYYSKUU 2004)
 
   
   
   
   
   
   
   
   
  << Leffa-arvostelujen etusivulle Seuraava leffa >>    
         
Etusivulle